Teollisuuslaitoksissa palokuorma on usein aivan eri luokkaa kuin tavallisessa toimistossa tai asuinkiinteistössä – liuottimet, öljyt, maalit ja polttoaineet muodostavat palotyypin B riskin, johon tavallinen jauhesammutin ei aina riitä parhaalla mahdollisella tavalla. Vaahtosammutus on tähän tarkoitukseen kehitetty ratkaisu, joka tukahduttaa palavan nesteen pinnan ja estää uudelleensyttymisen – juuri siksi se on vakiokalustoa varastoissa, tuotantolaitoksissa ja kemianteollisuudessa.
Mihin vaahtosammutusta käytetään teollisuudessa
Vaahtosammutin ja kiinteät vaahtojärjestelmät soveltuvat erityisesti B-luokan paloihin, eli palaviin nesteisiin kuten bensiini, liuottimet, maalit ja öljyt. Vaahto levittyy nesteen pinnalle, sulkee hapen pois ja jäähdyttää samalla palopintaa – tämä yhdistelmä on tehokkaampi pitkäkestoisessa jälkisammutuksessa kuin pelkkä jauhe, joka tukahduttaa liekin mutta ei estä uudelleensyttymistä yhtä luotettavasti.
Tyypillisiä kohteita ovat polttoainevarastot, maalaamot, kemianteollisuuden prosessitilat, öljyvarikot ja logistiikkakeskukset, joissa säilytetään palavia nesteitä IBC-konteissa tai tynnyreissä. Myös satamien ja lentokenttien polttoainetankkausalueilla vaahtosammutus on käytännössä oletusratkaisu, koska palava neste voi levitä laajalle alueelle ennen kuin palokunta ehtii paikalle.
Käsikäyttöiset vaahtosammuttimet ovat yleensä 6 kg tai 9 litran kokoluokkaa, ja ne toimivat ensivaiheen sammutuskalustona ennen kiinteän järjestelmän tai palokunnan väliintuloa. Suuremmissa laitoksissa käytetään kiinteitä vaahtosammutusjärjestelmiä, jotka muistuttavat toimintaperiaatteeltaan sprinklerijärjestelmiä, mutta suihkuttavat vettä-vaahtoainetta veden sijaan.
Vaahtosammutin vai muut sammutintyypit – milloin kumpaa
Vaahto ei ole ainoa vaihtoehto B-luokan paloihin, ja käytännössä laitoksissa on usein useampia sammutintyyppejä rinnakkain kohteen mukaan. Hiilidioksidisammutin (CO2) sopii paremmin sähkölaitteiden ja elektroniikan läheisyyteen, koska se ei jätä jälkiä eikä johda sähköä, mutta sen jäähdytysteho on heikompi eikä se estä uudelleensyttymistä yhtä hyvin kuin vaahto. Jauhesammutin toimii laajasti A-, B- ja C-luokan paloissa, mutta jauhe likaa koneet ja prosessilaitteet, mikä on ongelma esimerkiksi puhdastiloissa tai elintarviketeollisuudessa.
Käytännön nyrkkisääntö: jos kohteessa on runsaasti palavaa nestettä avoimessa altaassa tai valuma-alueella, vaahto voittaa. Jos kyse on sähkökeskuksesta tai palvelinsalista, CO2 on turvallisempi valinta. Eri sammutintyyppien eroista ja käyttöalueista löytyy tarkempi vertailu artikkelista sammutintyypit – jauhe-, vaahto-, hiilidioksidi- ja vesisammutin.
Räjähdysvaarallisissa tiloissa, kuten liuotinvarastoissa tai kaasulaitoksilla, sammuttimen ja koko kaluston on lisäksi täytettävä Ex-tilojen erityisvaatimukset – tästä on oma artikkelinsa aiheesta teollisuuden sammuttimet räjähdysvaarallisissa tiloissa.
Yleisimmät virheet vaahtosammutuksen kanssa
Kokenut tarkastaja törmää samoihin puutteisiin laitoksesta toiseen. Kolme yleisintä:
Väärä vaahtokonsentraatti kohteeseen nähden. Kaikki vaahtoaineet eivät sovi kaikille nesteille – esimerkiksi alkoholiliukoisiin nesteisiin (etanoli, asetoni) tarvitaan AR-vaahto (alcohol resistant), tavallinen synteettinen vaahto hajoaa niissä nopeasti eikä muodosta kestävää kalvoa.
Sammuttimet varastoitu liian kylmään tai kuumaan tilaan. Vaahtoneste voi jäätyä tai erottua pitkäaikaisessa kylmässä varastoinnissa, jolloin sammutin ei toimi suunnitellusti hälytystilanteessa – ulkovarastoissa tämä on tavallista Pohjois-Suomen laitoksilla talvella.
Määräaikaishuolto unohtuu, koska sammutinta ei koskaan käytetä. Moni ajattelee, että käyttämätön sammutin ei tarvitse huoltoa. Todellisuudessa vaahtokonsentraatti vanhenee ja paineastia on tarkastettava lakisääteisin välein käytöstä riippumatta.
Tarkastus- ja huoltovälit – mitä laki edellyttää
Suomessa käsisammuttimien tarkastusvälit ja huoltovaatimukset perustuvat pelastuslakiin ja standardiin SFS-EN 3, ja niitä valvovat pelastusviranomaiset sekä Tukes. Sisätiloissa, joissa lämpötila pysyy tasaisena ja olosuhteet ovat kuivat, tarkastusväli on 1 vuosi. Kylmemmissä tai kosteammissa tiloissa – kuten ulkovarastot, avoimet katokset tai kylmät tuotantohallit – väli lyhenee 2 vuoteen, koska olosuhteet rasittavat paineastiaa ja vaahtoainetta enemmän.
Tämän lisäksi sammuttimelle tehdään määräaikaishuolto viiden vuoden välein ja perusteellisempi tarkastus, jossa paineastia voidaan tarvittaessa painekokeilla, kymmenen vuoden välein. Vaahtosammuttimissa huoltoväli koskee myös itse vaahtokonsentraattia – vanhentunut vaahtoaine ei enää muodosta kunnollista kalvoa palavan nesteen pinnalle, vaikka paineastia olisi muuten kunnossa.
Huollon saa tehdä vain Tukesin auktorisoima tarkastusliike, ei kuka tahansa kiinteistöhuoltoyritys. Yleinen virheluulo on, että sammuttimen visuaalinen tarkastus – painemittarin lukeminen ja silmämääräinen kunnon arviointi – riittäisi korvaamaan viranomaisvaatimusten mukaisen määräaikaistarkastuksen. Näin ei ole: omavalvonta on hyödyllistä arjessa, mutta se ei korvaa auktorisoidun liikkeen tekemää tarkastusta. Tarkastusvälien ja huollon kokonaisuudesta kerrotaan laajemmin artikkelissa sammuttimien tarkastus- ja huoltovälit Suomessa.
Kiinteät vaahtojärjestelmät osana laitoksen kokonaisturvallisuutta
Suurissa teollisuuslaitoksissa käsisammuttimet ovat vain yksi kerros paloturvallisuudessa. Kiinteät vaahtosammutusjärjestelmät, sprinklerit, paloilmaisimet ja savunpoisto muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka mitoitetaan laitoksen riskiarvion mukaan. Hälytysjärjestelmät ja vartiointipalvelut ovat tässä kokonaisuudessa oma erillinen kategoriansa, joka ei kuulu sammutinhuollon piiriin mutta liittyy usein samaan turvallisuussuunnitelmaan.
Kokenut paloturvallisuuskonsultti aloittaa aina riskiarviosta: mitä ainetta laitoksessa käsitellään, kuinka paljon ja missä olosuhteissa. Vasta tämän jälkeen valitaan, tarvitaanko kiinteä vaahtojärjestelmä koko alueelle vai riittävätkö strategisesti sijoitetut käsisammuttimet täydentämään sprinklereitä. Laajempi katsaus teollisuuden kokonaisvaltaisiin sammutusratkaisuihin löytyy artikkelista teollisuuden suursammutusratkaisut – kokonaisvaltainen suoja.
UKK
Voiko vaahtosammutinta käyttää sähköpalossa?
Ei suositella. Vaahto sisältää vettä ja johtaa sähköä, joten se ei sovi jännitteisten sähkölaitteiden sammuttamiseen – niihin käytetään hiilidioksidisammutinta. Jos sähköpalo syttyy laitteesta, joka voidaan irrottaa verkosta nopeasti ja turvallisesti, tilanne muuttuu, mutta epäselvissä tapauksissa kannattaa kysyä paikalliselta pelastuslaitokselta.
Kuinka usein teollisuuden vaahtosammutin pitää tarkastaa?
Lämpimässä sisätilassa tarkastusväli on 1 vuosi, viileämmissä tai vaihtelevissa olosuhteissa 2 vuotta. Näiden lisäksi tehdään määräaikaishuolto 5 vuoden välein ja laajempi tarkastus 10 vuoden välein, auktorisoidun tarkastusliikkeen toimesta.
Mitä tehdä, jos tulipalo syttyy eikä sammutin riitä?
Poistu tilasta turvallisesti ja soita välittömästi hätänumeroon 112. Sammutinta ei kannata jäädä käyttämään pitkittyneesti, jos palo leviää tai savu haittaa hengitystä – henkilöturvallisuus menee aina omaisuuden edelle.
Yhteenveto
Vaahtosammutus on teollisuudessa oikea valinta silloin, kun kyse on palavista nesteistä laajalla pinta-alalla – polttoainevarastoista maalaamoihin ja kemianlaitoksiin. Oikean vaahtotyypin valinta, asianmukainen varastointiolosuhde ja lakisääteisistä tarkastusväleistä kiinni pitäminen ratkaisevat, toimiiko sammutin silloin kun sitä oikeasti tarvitaan. Yksittäisen laitoksen tarkat vaatimukset kannattaa aina varmistaa paikalliselta pelastuslaitokselta tai Tukesilta, sillä riskiarvio ja siihen perustuva kalusto vaihtelevat toimialan ja käsiteltävien aineiden mukaan.