Ravintolan keittiössä, taloyhtiön yhteiskeittiössä tai vaikka omakotitalon liesitulipalossa nousee usein sama kysymys: käykö vaahtosammutin keittiön rasvalle? Vastaus on käytännössä ei – ja tämä yksi väärinkäsitys aiheuttaa Suomessa vuosittain vaaratilanteita, kun rasvapaloon tartutaan väärällä välineellä.
Vaahtosammuttimen käyttöalue lyhyesti
Vaahtosammutin on suunniteltu ensisijaisesti A-luokan paloihin (puu, paperi, tekstiilit, muut kiinteät palavat aineet) ja B-luokan paloihin (bensiini, liuottimet, maalit ja muut palavat nesteet). Vaahto levittyy palavan nesteen pinnalle ja katkaisee hapensaannin – toimiva ratkaisu esimerkiksi autotallissa tai teollisuustilassa, jossa käsitellään liuottimia.
Tyypillinen kokoluokka kotikäyttöön on 6 kg, toimistoihin ja pienempiin liiketiloihin usein 6–9 litraa. Ravintoloiden keittiöissä ja teollisuuskeittiöissä vaahtosammutinta näkee edelleen, mutta yhä useammin sen rinnalle tai tilalle on hankittu erikseen F-luokan väline – syystä.
Miksi vaahtosammutin ei sovi rasvapaloon
Tässä kohtaa moni tekee virheen. Kuuma rasva tai öljy palaa tyypillisesti 300–360-asteisena, ja kun vaahtosammuttimen sisältämä vesipohjainen aine osuu näin kuumaan rasvaan, seurauksena on räjähdysmäinen höyrystyminen. Rasva sinkoutuu ilmaan palavana suihkuna, ja tulipalo levittää itsensä hallitsemattomasti ympäri keittiötä.
Tämä on juuri se myytti, joka kannattaa korjata: ”sammutin on sammutin, kunhan sillä suihkuttaa liekkeihin” ei pidä paikkaansa rasvapalossa. B-luokan neste ja F-luokan rasvapalo eivät ole sama asia, vaikka molemmat liittyvät nestemäisiin aineisiin. Paloluokkien erot ja käyttöalueet on avattu tarkemmin artikkelissa sammuttimien paloluokat A, B, C ja F.
Mikä toimii keittiön rasvapaloon
Rasvapaloon on olemassa oma paloluokkansa, F, ja sille tarkoitettu F-luokan nestesammutin. Näissä käytetty sammutusaine muodostaa rasvan pinnalle saippuoitumisreaktion kautta kalvon, joka jäähdyttää ja tukahduttaa palon ilman räjähdysvaaraa. Ravintoloiden keittiöihin suositellaan usein 2 litran F-luokan sammutinta suoraan liesikuvun läheisyyteen.
Kotikeittiössä yleisin ja usein riittävä ratkaisu on kuitenkin sammutinpeite. Se leviää pannun tai kattilan päälle, katkaisee hapensaannin ja on turvallinen käyttää myös maallikolle ilman koulutusta. Sammutinpeitteen oikeasta koosta ja sijoituksesta keittiössä kerrotaan tarkemmin artikkelissa sammutinpeitteen valinta keittiöön.
Muista tämä perussääntö: jos rasva tai öljy syttyy, sulje ensin liesi pois päältä (jos se on turvallista), peitä pannu sammutinpeitteellä tai kannella äläkä koskaan kaada vettä palavaan rasvaan. Jos palo leviää liesikuvun rasvasuodattimeen tai hormiin, soita heti hätänumeroon 112.
Yleisimmät virheet keittiön sammutusvälineiden valinnassa
Käytännön tarkastuskierroksilla toistuu muutama sama virhe. Ensinnäkin taloyhtiön yhteiskeittiöön tai kerhohuoneeseen on hankittu vain yksi yleiskäyttöinen jauhesammutin, vaikka tilassa käytetään myös friteerauspataa tai rasvakeittimiä – silloin F-luokan väline puuttuu kokonaan. Toiseksi sammutinpeite on ripustettu liian kauas liedestä, jolloin sitä ei ehdi hakea palon jo levitessä; suositeltu etäisyys on noin 1–1,5 metriä liedestä, mutta ei suoraan sen yläpuolelle.
Kolmas toistuva ongelma on, että keittiöhenkilökuntaa ei ole koskaan opastettu käyttämään sammutinpeitettä tai F-luokan sammutinta – väline on olemassa, mutta kukaan ei tiedä miten se toimii paniikkitilanteessa. Alkusammutusharjoittelun järjestäminen työpaikalla on tästä syystä lakisääteisiä velvoitteita laajempi, mutta erittäin kannattava investointi; käytännön toteutuksesta löytyy lisää artikkelista alkusammutusharjoittelu työpaikalla.
Tarkastukset ja lakisääteiset velvoitteet
Sammuttimien määräaikaistarkastus ja huolto eivät ole vapaaehtoisia toimenpiteitä, vaan niistä säädetään pelastuslaissa ja siihen liittyvissä asetuksissa. Käsisammutin tarkastetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa, jos se sijaitsee lämpimässä sisätilassa, ja kahden vuoden välein viileämmissä tai kosteammissa tiloissa kuten autotalleissa. Määräaikaishuolto tehdään sammuttimen iän mukaan 5 ja 10 vuoden välein, ja sen saa suorittaa vain Tukesin auktorisoima huoltoliike.
Tämä koskee yhtä lailla F-luokan rasvapalosammuttimia kuin vaahto- ja jauhesammuttimiakin. Ravintolan tai taloyhtiön kannattaa varmistaa, että huoltoliikkeellä on asianmukainen pätevyys – aihetta on käsitelty laajemmin artikkelissa sammutinhuoltoyrityksen sertifiointi. Yksittäisissä, kohteen erityispiirteisiin liittyvissä kysymyksissä kannattaa aina olla yhteydessä paikalliseen pelastuslaitokseen tai Tukesiin.
UKK
Voiko vaahtosammuttimella sammuttaa pienen rasvapalon, jos muuta ei ole saatavilla?
Ei suositella. Vaahtosammutin sisältää vesipohjaista ainetta, joka voi aiheuttaa kuuman rasvan räjähdysmäisen höyrystymisen ja levittää paloa. Turvallisempi ratkaisu on aina sammutinpeite, kansi tai F-luokan sammutin – jos näitä ei ole saatavilla eikä tilannetta saa hallintaan turvallisesti, poistu tilasta ja soita 112.
Riittääkö kotikeittiöön pelkkä sammutinpeite ilman erillistä rasvapalosammutinta?
Useimmissa kotitalouksissa sammutinpeite kattaa tavallisen liesipalon tarpeen hyvin, koska pannut ja kattilat ovat kooltaan sellaisia, että peite ehtii tukahduttaa palon. Ravintoloissa ja suuremmissa keittiöissä, joissa käytetään friteerauspatoja tai rasvakeittimiä, F-luokan sammutin on tarpeen peitteen lisäksi.
Kuka saa huoltaa ja tarkastaa keittiön sammuttimet?
Vain Tukesin auktorisoima sammutinhuoltoliike saa tehdä käsisammuttimien määräaikaistarkastukset ja -huollot. Tarkastusväli riippuu sijoituspaikan olosuhteista, ja huoltoliike osaa määrittää oikean aikataulun kohteen mukaan.
Yhteenveto
Vaahtosammutin on hyvä ja monikäyttöinen väline A- ja B-luokan paloihin, mutta se ei ole oikea ratkaisu kuuman rasvan tai öljyn syttymiseen. Rasvapalossa turvallisin ensiapu on sammutinpeite tai kansi, ja isommissa keittiöissä sen rinnalle kuuluu erillinen F-luokan nestesammutin. Kun sammutinvalikoima vastaa keittiön todellisia riskejä ja huollot on hoidettu ajallaan, keittiön paloturvallisuus on kunnossa niin kotitaloudessa kuin ravintolassakin.