Taloyhtiön hallituksen jäsen tai isännöitsijä huomaa usein vasta palotarkastuksen jälkeen, ettei kukaan tiedä, milloin porraskäytävän savunpoiston laukaisupainiketta on viimeksi testattu. Savunpoiston laukaisupainike porraskäytävässä on pieni laite, joka avaa portaan yläpään savunpoistoluukun tai -ikkunan. Se ratkaisee, saako palokunta rappukäytävän savuttomaksi niin, että pelastus ja sammutus voidaan aloittaa nopeasti. Tästä artikkelista selviää, missä painikkeiden pitää sijaita, kuka niitä saa käyttää, miten ne tarkastetaan ja mitkä virheet toistuvat taloyhtiöissä.
Mihin savunpoiston laukaisupainike porraskäytävässä on tarkoitettu
Porraskäytävän savunpoisto toimii yksinkertaisesti. Painike avaa portaan ylimmän luukun, ja ulko-oven kautta virtaava korvausilma työntää savun ulos katon kautta. Tämän jälkeen palokunta pystyy liikkumaan rapussa ja tarvittaessa evakuoimaan asukkaita parvekkeiden sijaan portaiden kautta.
Kolmikerroksisissa ja sitä korkeammissa kerrostaloissa porraskäytävän savunpoisto kuuluu tyypillisesti rakentamisvaiheen vaatimuksiin. Vaatimukset tulevat ympäristöministeriön asetuksesta rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) ja sitä vanhemmista rakentamismääräyksistä. Kunnossapitovelvoite taas tulee pelastuslaista: rakennuksen omistajan ja haltijan on pidettävä paloturvallisuuslaitteet toimintakunnossa. Kyse ei siis ole vapaaehtoisesta lisäpalvelusta.
Missä painikkeet sijaitsevat ja miltä ne näyttävät
Pääpainike on lähes aina porraskäytävän sisäänkäynnin luona katutasossa, koska palokunta saapuu sitä kautta. Kotelo on yleensä oranssi tai punainen, ja siinä on teksti SAVUNPOISTO. Usein se on lukittu tai suojattu lasilla tai sinetöidyllä kannella, jotta sitä ei painettaisi vahingossa. Ylimmässä kerroksessa luukun vieressä voi olla toinen laukaisin tai sulkupainike.
Monissa taloissa on myös erillinen tuuletuspainike, jolla rappua voidaan tuulettaa kesähelteellä tai remontin aikana. Se on yleensä harmaa, vihreä tai muun värinen, ja se on tarkoitettu arkikäyttöön. Tuuletus ja savunpoisto saattavat avata saman luukun, mutta ne ovat eri toimintoja. Savunpoistotoiminto ohittaa tuuletuksen.
Laukaisutekniikka vaihtelee rakennusvuoden mukaan. 1970-1990-luvun kerrostaloissa luukku avautuu usein pneumaattisesti, eli painike laukaisee hiilidioksidipatruunan tai paineilmasäiliön, joka avaa luukun sylinterin. Uudemmissa kohteissa järjestelmä on yleensä sähköinen: siinä on ohjauskeskus, varavirta-akut ja moottorit, joita ohjataan painikkeista ja joskus myös paloilmaisinjärjestelmästä.
Kuka saa painaa savunpoistopainiketta
Tässä liikkuu sitkeä myytti. Moni asukas luulee, että savunpoisto pitää avata itse heti, kun rapussa haisee savu. Todellisuudessa savunpoisto on ensisijaisesti pelastuslaitoksen työkalu. Palokunta päättää, milloin luukku avataan, koska väärään aikaan avattu luukku voi lisätä ilmavirtausta ja voimistaa paloa porraskäytävään avautuvassa asunnossa.
Asukkaan oikea toimintajärjestys on toinen. Ensin soitetaan hätänumeroon 112. Jos rappu on savuinen, asuntoon jäädään, ovi pidetään kiinni ja odotetaan ohjeita. Porraskäytävä ei ole turvallinen poistumistie silloin, kun se on täynnä savua, sillä muutama hengenveto savukaasua voi viedä toimintakyvyn. Yksittäistapauksissa pelastuslaitos tai taloyhtiön pelastussuunnitelma voi antaa toisenlaisia ohjeita, joten paikallinen ohjeistus kannattaa tarkistaa.
Tarkastus ja huolto – aikataulu ja sisältö
Savunpoistolaitteiston kunnossapidolle ei ole yhtä valtakunnallista kiinteää väliä samalla tavalla kuin käsisammuttimen 1-2 vuoden tarkastukselle. Valmistajien ohjeet ja alan käytäntö edellyttävät kuitenkin toimintakoetta vähintään kerran vuodessa. Ammattilainen kirjaa koestuksen kiinteistön huoltokirjaan tai kunnossapito-ohjelmaan. Tarkemmin kokonaisuutta käsitellään artikkelissa savunpoistojärjestelmien tarkastus kiinteistössä.
Kokenut huoltoasentaja aloittaa yleensä seuraavista:
1. Laukaisu jokaisesta painikkeesta erikseen ja luukun täyden avautumisen varmistaminen
2. Pneumaattisissa järjestelmissä patruunan painon tai paineen tarkistus ja vaihto tarvittaessa
3. Sähköisissä järjestelmissä keskuksen vikailmoitusten ja varavirta-akkujen kunnon tarkistus
4. Luukun tiivisteiden, saranoiden ja jäätymisriskin arviointi
5. Painikekotelon merkintöjen, sinetin ja lukituksen kunnon tarkistus
Akut kestävät tyypillisesti 3-5 vuotta, ja akkusarja maksaa usein noin 40-120 € keskuksen koosta riippuen. Yhden porraskäytävän koestuskäynti maksaa tavallisesti noin 100-300 €. Jos samalla käynnillä hoidetaan useampi rappu tai yhdistetään käsisammuttimien tarkastus, hinta per rappu laskee. Luukun mekaaninen puoli on oma kokonaisuutensa, ja siitä löytyy lisää artikkelista savunpoistoluukkujen huolto ja niiden toimivuus.
Pohjois-Suomen ja vanhojen talojen erityispiirteet
Talvi on luukkujen pahin vihollinen. Oulussa, Rovaniemellä ja Kajaanissa luukku voi jäätyä kiinni niin, ettei pneumaattisen sylinterin voima riitä sen avaamiseen. Lumikuorma tekee saman Etelä-Suomessakin runsaslumisina talvina. Tästä syystä toimintakoe kannattaa tehdä syksyllä ennen pakkasia eikä keskikesällä, jolloin kaikki toimii helposti.
Vanhoissa 1960-luvun taloissa savunpoisto on joskus vain käsin avattava ikkuna ylimmässä kerroksessa, eikä laukaisupainiketta ole lainkaan. Rakennusta ei yleensä tarvitse jälkikäteen varustaa nykyvaatimusten mukaiseksi, mutta peruskorjauksen tai ullakkorakentamisen yhteydessä vaatimukset voivat tulla sovellettaviksi. Silloin asia kannattaa ottaa esiin pelastusviranomaisen ja rakennusvalvonnan kanssa jo suunnitteluvaiheessa.
Yleisimmät virheet taloyhtiöissä
Ensimmäinen virhe on se, ettei koestusta tehdä, koska ”luukku on aina toiminut”. Pneumaattisen järjestelmän patruuna voi vuotaa hiljalleen tyhjäksi 10-15 vuoden aikana, eikä sitä huomaa ennen kuin painiketta tarvitaan. Palotarkastuksessa pelastuslaitos kysyy usein viimeisen koestuksen päivämäärää, ja puuttuva kirjaus johtaa korjauskehotukseen.
Toinen virhe on painikkeen peittäminen. Ilmoitustaulu, polkupyöräteline tai mainostelineen alle jäänyt kotelo hidastaa palokunnan toimintaa juuri kriittisellä hetkellä. Painikkeen edessä pitää olla vapaa tila ja selkeä merkintä.
Kolmas virhe on tuuletus- ja savunpoistopainikkeen sekoittaminen asukastiedotteissa. Kun asukkaille kerrotaan, että ”rapun luukun saa auki alakerran napista”, joku painaa kesähelteellä sinetöityä savunpoistopainiketta. Seurauksena on maksullinen huoltokäynti ja pahimmillaan tyhjä patruuna, jota ei vaihdeta. Painikkeiden sijainti ja käyttötarkoitus kuuluvat kirjata pelastussuunnitelmaan.
Hälytysjärjestelmät ja vartiointipalvelut ovat erikoisaloja, eivätkä ne korvaa savunpoiston kunnossapitoa. Jos savunpoisto on kytketty automaattiseen paloilmaisinjärjestelmään, molempia huolletaan omina kokonaisuuksinaan.
UKK
Saako asukas painaa porraskäytävän savunpoiston laukaisupainiketta tulipalossa?
Painike on tarkoitettu ensisijaisesti pelastuslaitoksen käyttöön. Asukkaan tärkein tehtävä on soittaa hätänumeroon 112 ja toimia hätäkeskuksen ohjeiden mukaan. Taloyhtiön pelastussuunnitelmassa voi olla kohdekohtaisia ohjeita.
Kuinka usein savunpoiston laukaisupainike pitää testata?
Alan käytäntö ja valmistajien ohjeet edellyttävät toimintakoetta vähintään kerran vuodessa. Koestus kirjataan kiinteistön huoltokirjaan. Pohjoisessa testi kannattaa ajoittaa syksyyn ennen pakkasia.
Mitä tehdä, jos painiketta on painettu vahingossa?
Luukku suljetaan ylimmän kerroksen sulkupainikkeesta tai huoltoyhtiön toimesta. Pneumaattisessa järjestelmässä patruuna on vaihdettava ennen kuin laitteisto on taas toimintakunnossa. Huoltoyhtiölle ilmoitetaan heti, jotta rappu ei jää ilman toimivaa savunpoistoa.
Toimiva painike on hallituksen vastuulla
Savunpoiston laukaisupainike on halpa ylläpitää ja kallis laiminlyödä. Vuosittainen koestus, sinetöity ja esteetön kotelo sekä selkeä ero tuuletuspainikkeeseen riittävät useimmissa taloyhtiöissä. Hallitus tai isännöitsijä voi aloittaa avaamalla huoltokirjan ja tarkistamalla viimeisimmän koestuksen päivämäärän. Jos kirjausta ei löydy tai järjestelmän tyypistä on epäselvyyttä, kannattaa kysyä paikalliselta pelastuslaitokselta, mitä juuri teidän rakennuksenne edellyttää.