
Sammuttimen painemittarin ja kunnon voi tarkistaa kotona kahdessa minuutissa, ja se kannattaa tehdä muutaman kuukauden välein. Omakotitalon asukas, mökin omistaja tai taloyhtiön hallituksen jäsen saa silmämääräisellä tarkistuksella selville, onko sammutin käyttökunnossa vai pitäisikö se viedä huoltoon jo ennen seuraavaa määräaikaistarkastusta. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten painemittaria luetaan, mitä muuta kannattaa katsoa ja mihin kotitarkistuksen raja tulee vastaan.
Silmämääräinen tarkistus ei korvaa ammattilaisen tekemää tarkastusta. Se kuitenkin paljastaa selvimmät viat, kuten paineen karkaamisen, rikkoutuneen sinetin tai haljenneen letkun, jo kuukausia ennen huoltokäyntiä.
Miten sammuttimen painemittaria luetaan
Useimmissa kotien jauhesammuttimissa, kuten tavallisessa 6 kg:n jauhesammuttimessa, on kahvan vieressä pieni pyöreä painemittari. Asteikossa on kolme sektoria. Vihreä alue tarkoittaa, että paine on käyttöalueella. Punainen tai keltainen sektori vasemmalla tarkoittaa liian matalaa painetta, ja oikealla puolella oleva sektori ylipainetta.
Mittarissa näkyy usein myös lukema, esimerkiksi 15 bar, joka on sammuttimen nimellispaine noin +20 °C:ssa. Lämpötila vaikuttaa lukemaan. Pakkasessa autotallissa neula voi painua vihreän alueen alareunaan, ja kesäkuumalla mökin terassilla se voi nousta yläreunaan. Kumpikaan ei vielä tarkoita vikaa, kunhan neula pysyy vihreällä.
Ammattilainen napauttaa mittarin lasia kevyesti sormella ennen lukemista. Jos neula hypähtää selvästi uuteen kohtaan, mittari on voinut juuttua, ja sammutin kannattaa viedä tarkastettavaksi.
Sammuttimet, joissa painemittaria ei ole
Kaikissa sammuttimissa ei ole mittaria. Hiilidioksidisammuttimen (CO2) paine riippuu niin voimakkaasti lämpötilasta, ettei mittari kertoisi sen kunnosta juuri mitään. CO2-sammutin tarkastetaan punnitsemalla, ja sen tekee huoltoliike. Kotona voi tarkistaa vain sinetin, suppilon ja kiinnityksen.
Myös osa patruunapaineisista sammuttimista on mittarittomia, sillä niissä ponneaine on erillisessä patruunassa ja säiliö paineistuu vasta käytettäessä. Näissä silmämääräinen tarkistus rajoittuu ulkoiseen kuntoon ja sinettiin.
Silmämääräinen tarkistus vaihe vaiheelta
Kokenut tarkastaja katsoo sammuttimen aina samassa järjestyksessä, jotta mikään ei unohdu. Kotona sama järjestys toimii hyvin:
1. Painemittari: neula vihreällä alueella, lasi ehjä ja kirkas.
2. Sinetti ja varmistussokka: sokka paikallaan ja muovisinetti ehjä. Katkennut sinetti tarkoittaa, että sammutinta on voitu käyttää.
3. Letku ja suutin: ei halkeamia, taitoksia eikä tukkeumia. Hämähäkinseitti tai hiekka suuttimessa on yllättävän yleinen löydös mökeillä.
4. Säiliö: ei ruostetta, syviä kolhuja eikä vuotojälkiä, etenkään pohjasaumassa.
5. Tarkastuslipuke: viimeisimmän tarkastuksen päivämäärä on luettavissa ja määräaika voimassa.
Lisäksi kannattaa varmistaa, että sammuttimen käyttöohje ja sammuttimen merkinnät ovat luettavissa. Haalistunut etiketti ei sinänsä estä käyttöä, mutta tulipalon keskellä ohjeita ei ehdi arvailla.
Myytti: vihreä neula tarkoittaa toimivaa sammutinta
Yleisin väärinkäsitys on, että painemittari kertoo sammuttimen koko kunnon. Näin ei ole. Mittari näyttää vain säiliön paineen, ei sitä, missä kunnossa sammute on.
Jauhesammuttimessa jauhe voi pakkautua kosteuden tai tärinän vuoksi kovaksi kakuksi. Tätä tapahtuu erityisesti autoissa, veneissä ja kylmissä ulkovarastoissa, joissa lämpötila vaihtelee ja kosteus tiivistyy. Paine voi olla täysin kunnossa, mutta laukaistessa sammuttimesta tulee vain lyhyt pöllähdys. Siksi määräaikaistarkastuksessa sammutin myös punnitaan ja jauheen kunto tarkistetaan, ja 5 ja 10 vuoden määräaikaishuolloissa säiliö avataan.
Osa huoltoliikkeistä neuvoo kääntelemään jauhesammutinta ylösalaisin muutaman kerran pari kertaa vuodessa jauheen löysentämiseksi. Se ei haittaa, mutta se ei myöskään korvaa huoltoa.
Yleisimmät virheet kotitarkistuksessa
Ensimmäinen virhe on luottaa pelkkään mittariin vuodesta toiseen ja jättää määräaikaistarkastus väliin. Taloyhtiöissä tyypillinen tilanne on, että palotarkastuksessa huomataan rappukäytävän sammuttimen lipukkeen vanhentuneen kolme vuotta sitten, vaikka mittari on koko ajan näyttänyt vihreää.
Toinen virhe on käytetyn sammuttimen palauttaminen seinälle. Jos sammutinta on painettu sekunninkin verran esimerkiksi pienen grillipalon sammuttamiseen, venttiili voi alkaa vuotaa ja paine laskee viikoissa. Käytetty sammutin viedään aina huoltoon täytettäväksi, vaikka neula vielä näyttäisi vihreää.
Kolmas virhe liittyy sijoitukseen. Nestesammutin, jossa ei ole pakkasenkestävää lisäainetta, voi jäätyä kylmässä autotallissa tai talvella tyhjillään olevalla mökillä. Tarkista käyttölämpötila etiketistä, ja lue lisää siitä, mikä on hyvä sammuttimen säilytyspaikka kotitaloudessa.
Milloin sammutin on vietävä huoltoon heti
Huoltoon on syytä lähteä odottamatta, jos neula on punaisella alueella, sinetti on rikki, letku on haljennut tai säiliössä on ruostetta. Sama koskee sammutinta, joka on pudonnut kovalle alustalle ja kolhiintunut. Paineistettu säiliö on painelaite, eikä sitä pidä yrittää korjata tai täyttää itse.
Tarkastus maksaa kotitaloudelle tyypillisesti 10-20 € sammutinta kohden, ja uusi 6 kg:n jauhesammutin maksaa noin 40-80 €. Yli 10 vuotta vanhaa sammutinta ei aina kannata huoltaa, jos määräaikaishuollon hinta lähestyy uuden laitteen hintaa.
Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa pitämään rakennuksen turvallisuuslaitteet toimintakunnossa. Sammuttimen tarkastuksen saa tehdä vain Tukesin hyväksymä huoltoliike, joka kiinnittää sammuttimeen uuden tarkastuslipukkeen. Yleisohjeena käsisammutin tarkastetaan vuoden välein, jos se on alttiina kosteudelle tai lämpötilan vaihtelulle, ja kahden vuoden välein tavanomaisissa sisätiloissa. Määräaikaishuolto tehdään 5 ja 10 vuoden välein sammutintyypistä riippuen. Tarkemmin aikataulua käsitellään artikkelissa käsisammuttimen määräaikaistarkastus. Kohdekohtaiset vaatimukset, esimerkiksi taloyhtiön tai yrityksen osalta, kannattaa varmistaa oman alueen pelastuslaitokselta.
Kannattaa myös muistaa, että sammutin on vain yksi osa kodin paloturvallisuutta. Palovaroittimia on oltava asunnossa jokaisessa kerroksessa, ja ne testataan painamalla testipainiketta kerran kuukaudessa. Hälytysjärjestelmät ja vartiointipalvelut ovat oma erillinen kokonaisuutensa.
UKK – painemittari ja kotitarkistus
Kuinka usein sammuttimen painemittari kannattaa tarkistaa?
Hyvä tapa on katsoa mittari samalla, kun palovaroittimet testataan, eli noin kerran kuukaudessa tai vähintään muutaman kuukauden välein. Mökillä ja veneessä sammutin tarkistetaan aina kauden alussa.
Voiko sammuttimen paineen täyttää itse?
Ei voi. Paineistus ja täyttö vaativat erikoislaitteet ja kuuluvat Tukesin hyväksymälle huoltoliikkeelle. Itse tehty paineistus voi vaurioittaa venttiiliä tai aiheuttaa vaaratilanteen.
Neula on vihreän alueen reunalla. Pitääkö huolestua?
Jos sammutin on kylmässä tilassa, lukema voi laskea lämpötilan takia. Siirrä sammutin huoneenlämpöön vuorokaudeksi ja katso uudelleen. Jos neula on yhä reunalla tai laskee seuraavien viikkojen aikana, vie sammutin tarkastettavaksi.
Pidä kotitarkistus tapana
Kahden minuutin silmäys painemittariin, sinettiin, letkuun ja tarkastuslipukkeeseen paljastaa suurimman osan vioista, jotka huomataan muuten vasta silloin, kun sammutinta tarvittaisiin. Vihreä neula ei kuitenkaan takaa, että sammutin toimii, joten lakisääteinen tarkastus on hoidettava ajallaan. Tulipalon sattuessa varmista ensin, että kaikki pääsevät ulos, ja soita hätänumeroon 112 ennen kuin yrität sammuttaa. Alkusammutusta yritetään vain, jos sen voi tehdä turvallisesti.