
Palopostiletkun koekäyttö on taloyhtiöissä ja yrityskiinteistöissä se tarkastus, joka jää helpoimmin tekemättä, koska kaapin ovi pysyy kiinni vuodesta toiseen eikä vikaa näe päältä. Tämä artikkeli on kirjoitettu taloyhtiön hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja kiinteistöjen paloturvallisuudesta vastaaville. Siinä kerrotaan, miten palopostiletkun koekäyttö tehdään oikein, mitä letkun vaihtovälistä kannattaa tietää ja miten vältät tilanteen, jossa letku pettää juuri silloin, kun sitä tarvitaan.
Hyöty on suora. Toimiva paloposti antaa alkusammutukseen vettä käytännössä rajattomasti, kun 6 kg:n käsisammuttimesta riittää sammutettavaa noin 10-15 sekunniksi. Jos letku vuotaa liitoksesta tai suutin on kalkkeutunut kiinni, tämä etu katoaa.
Mitä laki ja standardit vaativat palopostilta
Pelastuslain (379/2011) mukaan rakennuksen omistaja ja haltija vastaavat siitä, että rakennuksen palo- ja pelastustekniset laitteet pidetään toimintakunnossa ja ne huolletaan ja tarkastetaan asianmukaisesti. Palopostit kuuluvat näihin laitteisiin. Kyse on lakisääteisestä velvoitteesta, ei vapaaehtoisesta lisäpalvelusta.
Käytännön tarkastusvälit tulevat standardeista. SFS-EN 671-3 ohjeistaa palopostien ja pikapalopostien kunnossapitoa näin: tarkastus ja koekäyttö kerran vuodessa ja letkun painekoe enintään 5 vuoden välein suurimmalla sallitulla käyttöpaineella. Kerrostaloissa yleisimpiä ovat puoliäykällä letkulla varustetut pikapalopostit (EN 671-1), joiden letku on tyypillisesti 19 tai 25 mm ja enintään 30 metriä pitkä. Vanhemmissa ja teollisuuskohteissa näkyy myös litteällä letkulla varustettuja palopostikaappeja (EN 671-2).
Pelastuslaitoksen palotarkastaja kysyy usein viimeisimmän tarkastuksen päivämäärää ja katsoo kaapin tarkastuskortin. Jos tarkastuksesta on kulunut yli vuosi, se kirjataan palotarkastuspöytäkirjaan korjattavaksi puutteeksi. Lisää palopostin painevaatimuksista ja testausaikataulusta on artikkelissa palopostin paine ja sen testaus.
Näin palopostiletkun koekäyttö tehdään
Ammattilainen aloittaa katsomalla kaappia ennen kuin koskee mihinkään. Aukeaako ovi esteettä? Onko kaapin edessä polkupyörä tai lastenvaunut? Onko opastekyltti paikallaan ja näkyykö se käytävän päähän? Moni puute löytyy jo tässä vaiheessa.
Varsinainen koekäyttö etenee tavallisesti näin:
1. Letku puretaan kelalta koko pituudeltaan, ja samalla tarkistetaan, että kela kääntyy kevyesti ja ohjausvarsi toimii.
2. Letkun pinnasta etsitään halkeamia, lituskaksi painuneita kohtia, hiertymiä ja hauraaksi kovettunutta kumia.
3. Venttiili avataan ja vesi ohjataan lattiakaivoon, astiaan tai ulos. Samalla tarkistetaan, että suutin aukeaa, sulkeutuu ja säätyy suihkusta sumuksi.
4. Liitokset, kelan kääntöpää ja venttiilin karan tiiviste tarkistetaan vuotojen varalta paineen ollessa päällä.
5. Letku kelataan takaisin, kaappi suljetaan ja tarkastuskorttiin merkitään päivämäärä, tekijä ja havainnot.
Virtaaman ja paineen mittaus kuuluu ammattimaiseen tarkastukseen. Pelkkä ”vettä tulee” ei kerro, riittääkö paine 8. kerroksen kaapissa, jos koko nousulinja on kalkkeutunut. Mittaus tehdään manometrillä ja virtausmittarilla suuttimen kohdalta.
Letkun vaihtoväli ja milloin letku on vaihdettava
Standardi ei määrää letkulle kiinteää käyttöikää vuosina. Letku vaihdetaan, kun se ei läpäise 5 vuoden painekoetta tai kun vuosittaisessa koekäytössä löytyy vaurio. Siksi letkun vaihtoväli määräytyy kunnon eikä kalenterin mukaan.
Käytännössä sisätiloissa olevan puoliäykän letkun ikä on usein 15-25 vuotta. Lämpimässä ja kuivassa porraskäytävässä letku kestää pidempään kuin kylmässä pysäköintihallissa tai teollisuushallissa, jossa lämpötila vaihtelee ja ilmassa on pölyä, öljysumua tai kemikaaleja. Pohjois-Suomen lämmittämättömissä tiloissa, esimerkiksi Rovaniemellä tai Kemijärvellä, jäätyminen on oma riskinsä. Siellä käytetään usein kuivanousuja tai lämmitettyjä kaappeja, ja niiden tarkastus vaatii omat käytäntönsä.
Letku kannattaa vaihtaa viimeistään, kun siinä näkyy jokin seuraavista:
– kumipinnan hiushalkeamia, kun letkua taivutetaan
– pysyvä litistymä kohdassa, jossa letku on ollut vuosia kelalla
– vuoto liitoksen puristusholkin kohdalla
– kovettunut tai tahmea pinta, joka kertoo materiaalin vanhenemisesta
Puoliäykän 25 mm:n ja 30 metrin letkun vaihto liittimineen maksaa tyypillisesti 150-350 € kohteesta ja letkun laadusta riippuen. Pelkän vuosittaisen tarkastuksen hinta on usein 15-40 € palopostia kohden, ja siihen tulee lisäksi mahdollinen matkakulu. Suuressa taloyhtiössä, jossa on 10-20 palopostia, tarkastus kannattaa sopia samalle käynnille käsisammuttimien määräaikaistarkastuksen kanssa.
Myytti: käyttämätön letku on aina kunnossa
Yleisin väärinkäsitys on, että letku pysyy hyvänä, jos sitä ei ole koskaan käytetty. Asia on päinvastoin. Kumi ja PVC vanhenevat, vaikka letku ei liikkuisi, ja vuosikymmenen samassa asennossa kelalla maannut letku voi halkeilla ensimmäisellä purkukerralla.
Toinen myytti on, että koekäyttö kuluttaa letkua turhaan. Vuosittainen paineistus ja purku on letkulle hyväksi, koska se paljastaa heikot kohdat hallitusti eikä keskellä tulipaloa.
Yleisimmät virheet palopostien kunnossapidossa
Koekäyttö tehdään vain osittain. Huoltomies avaa venttiilin, näkee veden tulevan suuttimesta ja kirjaa kortin. Letku jää kuitenkin purkamatta kelalta, eikä sisäkierrosten halkeamia huomata. Tyypillinen tilanne on taloyhtiö, jossa tarkastuskortti on ollut ajan tasalla vuosia, mutta ensimmäinen kunnollinen purku paljastaa kolme vaihdettavaa letkua.
Kaapin edusta on tukittu. Porraskäytävän tavarat ovat palotarkastusten yleisimpiä huomautuksia, ja palopostikaapin eteen jätetty tavara estää myös letkun vetämisen. Asukkaille kannattaa kertoa syy eikä pelkästään kieltoa.
Painekoe unohtuu. Vuosittainen tarkastus tehdään, mutta 5 vuoden painekoe jää välistä, koska kukaan ei seuraa sen ajankohtaa. Kun tarkastuspalveluja verrataan, kannattaa kysyä, sisältyykö painekokeen seuranta sopimukseen. Tämä käsitellään tarkemmin artikkelissa taloyhtiön paloturvasopimukset.
Muutama rajatapaus kannattaa tuntea. Jos kiinteistössä on sprinklerijärjestelmä, palopostit voivat olla samassa vesijärjestelmässä, ja silloin tarkastus pitää sovittaa yhteen sprinklerihuollon kanssa. Hälytysjärjestelmät ja vartiointipalvelut ovat taas oma erikoisalansa, eikä palopostihuolto kuulu niihin. Palopostien perusasiat kerrostalossa on koottu artikkeliin paloposti kerrostalossa – käyttö ja huolto.
UKK
Saako taloyhtiön huoltomies tehdä palopostin koekäytön itse?
Silmämääräisen tarkistuksen ja kaapin edustan valvonnan voi tehdä kiinteistön oma henkilöstö. Standardin mukainen vuosittainen tarkastus ja 5 vuoden painekoe kannattaa teettää palopostien huoltoon perehtyneellä yrityksellä, jolla on mittauslaitteet ja dokumentointikäytännöt. Paikallinen pelastuslaitos neuvoo, mitä se edellyttää juuri sinun kohteessasi.
Kuinka usein palopostiletku pitää vaihtaa?
Kiinteää vaihtoväliä ei ole. Letku vaihdetaan, kun se ei läpäise painekoetta tai kun tarkastuksessa löytyy halkeamia, vuotoja tai pysyviä litistymiä. Sisätiloissa käyttöikä on tyypillisesti 15-25 vuotta, mutta vaativissa olosuhteissa se voi olla selvästi lyhyempi.
Saako asukas käyttää palopostia tulipalossa?
Saa, ja paloposti on tarkoitettu juuri alkusammutukseen. Soita kuitenkin aina ensin hätänumeroon 112 tai pyydä jotakuta soittamaan. Älä mene savuiseen tilaan, ja jos palo ei sammu nopeasti, poistu ja sulje ovet perässäsi.
Tarkastus vuosittain, letku kunnon mukaan
Palopostiletkun koekäyttö tehdään kerran vuodessa niin, että letku puretaan koko pituudeltaan ja vesi laitetaan päälle. Painekoe tehdään enintään 5 vuoden välein. Letkun vaihtoväli riippuu kunnosta ja olosuhteista, eikä letkua pidä arvioida sen perusteella, onko sitä käytetty.
Tärkein käytännön vinkki on tämä: kun seuraavan kerran sovit käsisammuttimien tarkastuksesta, kysy samalla palopostien vuositarkastuksesta ja painekokeen ajankohdasta. Kirjaa molemmat taloyhtiön huoltokirjaan. Jos olet epävarma kohteesi vaatimuksista, kysy alueesi pelastuslaitokselta.