Palovaroittimen paristo, käyttöikä ja vaihtoväli ratkaisevat, herättääkö laite asukkaat yöllä vai roikkuuko katossa vain muovikuori, jonka valo ei enää syty. Moni vaihtaa pariston vasta, kun varoitin alkaa piipata, eikä tiedä, että myös itse varoittimella on viimeinen käyttöpäivä. Tämä artikkeli on asukkaalle, taloyhtiön hallitukselle ja mökin omistajalle. Kerromme, kuinka usein paristo vaihdetaan, milloin koko laite pitää uusia ja mitä laki asiasta sanoo.
Mitä laki sanoo palovaroittimen kunnossapidosta
Palovaroitin on ollut Suomessa pakollinen kaikissa asunnoissa vuodesta 2000. Nykyisen pelastuslain (379/2011) mukaan asunnon haltija vastaa siitä, että asunnossa on riittävä määrä toimivia varoittimia. Vuokra-asunnossa vastuu on siis yleensä vuokralaisella, omistusasunnossa omistajalla.
Poikkeus koskee uudempia rakennuksia, joihin on asennettu sähköverkkoon kytketyt varoittimet. Niiden toimintakunnosta ja uusimisesta vastaa rakennuksen omistaja, käytännössä taloyhtiö. Asukkaan kannattaa kuitenkin testata nekin itse.
Määrästä on oma säännöksensä. Asunnon jokaisessa kerroksessa pitää olla vähintään yksi varoitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Kaksikerroksiseen 110 m² omakotitaloon tarvitaan siis vähintään kaksi, käytännössä usein kolme tai neljä. Sijoittelusta kerrotaan tarkemmin artikkelissa paloilmaisimien sijoittelu kotitalouteen.
Palovaroittimen pariston vaihtoväli eri paristotyypeillä
Paristojen vaihtoväli riippuu ennen kaikkea paristotyypistä. Kaupassa myydään kolmea perustyyppiä, ja niiden erot ovat suuria.
Vaihdettava 9 V alkaliparisto kestää tyypillisesti noin vuoden. Hyvä tapa on vaihtaa se joka vuosi samana päivänä, esimerkiksi 1.12. eli palovaroitinpäivänä, jolloin vaihtoa ei tarvitse muistaa erikseen. Paristo maksaa 3-6 €.
Vaihdettava litiumparisto (9 V tai AA) kestää valmistajasta riippuen 3-5 vuotta, ja hinta on 8-15 €. Se sopii hyvin paikkoihin, joihin on hankala kiivetä, kuten porraskäytävän korkeaan kattoon.
Kiinteä 10 vuoden litiumparisto on suljettu laitteen sisään, eikä sitä vaihdeta lainkaan. Kun paristo loppuu, koko varoitin vaihdetaan. Tällaisia malleja on muun muassa Housegardilla ja Kiddellä, ja niiden hinta on 20-40 €. Kymmenen vuoden aikana tämä tulee usein edullisemmaksi kuin halpa varoitin, jonka paristo vaihdetaan vuosittain.
Verkkovirtaan kytketyissä varoittimissa on yleensä varaparisto sähkökatkojen varalle. Se kuluu hitaammin, mutta loppuu silti. Varaparisto on joko vaihdettava tai kiinteä, ja tieto löytyy laitteen kyljestä tai käyttöohjeesta.
Varoittimen käyttöikä – miksi uusi paristo ei pelasta vanhaa laitetta
Yleisin myytti kuuluu näin: kun varoitin piippaa testinapista painettaessa, se on kunnossa. Testinappi tarkistaa kuitenkin vain sen, että paristossa on virtaa ja summeri toimii. Se ei kerro, havaitseeko anturi vielä savua.
Optisen savuanturin mittauskammioon kertyy vuosien mittaan pölyä, rasvahöyryä ja hyönteisiä, ja elektroniikka vanhenee. Tämän vuoksi valmistajat ilmoittavat käyttöiäksi yleensä 10 vuotta. Ikä lasketaan valmistuspäivästä, joka on painettu laitteen pohjaan, eikä siitä päivästä, jona varoitin ostettiin tai asennettiin. Osa valmistajista suosittelee lyhyempää, 5-8 vuoden ikää varsinkin lämpimiin ja kosteisiin tiloihin.
Tyypillinen tilanne syntyy, kun hallitus selvittää taloyhtiön asuntojen varoittimia remontin yhteydessä. Kun varoittimet otetaan katosta, pohjasta löytyy usein vuosiluku 2008 tai vanhempi, vaikka paristo on vaihdettu tunnollisesti joka vuosi. Asukas on tehnyt kaiken oikein, mutta laite on silti vanhentunut.
Laitteen tyyppi vaikuttaa myös ikääntymiseen. Optinen savunilmaisin ja lämpöön reagoiva ilmaisin vanhenevat eri tavoin. Erot on käyty läpi artikkelissa optisen savunilmaisimen ja kuumenemisilmaisimen erot.
Kylmät tilat, mökit ja muut poikkeukset
Vuoden vaihtoväli on mitoitettu lämpimään asuntoon. Talvella kylmänä seisovalla mökillä Kuusamossa tai Savonlinnan saaristossa tilanne on toinen. Alkaliparisto menettää pakkasessa suuren osan kapasiteetistaan ja voi tyhjentyä muutamassa kuukaudessa.
Mökille kannattaa valita litiumparistolla toimiva varoitin ja tarkistaa käyttölämpötila pakkauksesta. Moni malli on tarkoitettu vain 0-40 °C:n lämpötilaan. Kun mökille tullaan, varoitin testataan ensimmäisenä, ennen kuin kamina tai takka sytytetään.
Saunan pukuhuone ja keittiön liesituulettimen läheisyys ovat toinen rajatapaus. Kosteus ja höyry aiheuttavat vääriä hälytyksiä, ja niiden takia varoittimesta irrotetaan paristo. Varoitin on silloin siirrettävä tai vaihdettava sopivampaan tyyppiin. Pariston irrottaminen ei ole ratkaisu.
Näin ylläpidät palovaroittimia vuoden mittaan
Ammattilainen aloittaa katsomalla laitteen pohjasta valmistusvuoden ja vasta sen jälkeen paristosta. Sama järjestys toimii kotonakin:
1. Testaa jokainen varoitin testinapista kerran kuukaudessa ja aina pitkän poissaolon jälkeen.
2. Imuroi varoittimen ritilät pehmeällä harjasuuttimella kerran vuodessa.
3. Vaihda vaihdettava alkaliparisto kerran vuodessa samana päivänä.
4. Merkitse asennuspäivä tussilla laitteen kylkeen.
5. Uusi koko varoitin viimeistään 10 vuoden kuluttua valmistuspäivästä.
Uutta varoitinta ostaessa kannattaa tarkistaa EN 14604 -merkintä. Vaihtoehtoja paristotyypeittäin voi selata esimerkiksi palovaroittimien tuotevalikoimasta.
Yleisimmät virheet pariston ja varoittimen kanssa
Varoitin jätetään ilman paristoa. Ruoanlaitto laukaisee hälytyksen, paristo otetaan pois ”hetkeksi”, ja se jää pois kuukausiksi. Pelastuslaitosten tulipalotutkinnoissa löytyy vuosittain asuntoja, joissa varoitin oli paikallaan mutta ilman virtaa.
Vanha paristo vaihdetaan toiseen vanhaan. Laatikosta otettu 9 V paristo on voinut seistä siellä viisi vuotta. Tarkista paristosta parasta ennen -päivä ja käytä uusia paristoja.
Piippausta ei tunnisteta. Lyhyt piippaus noin minuutin välein tarkoittaa yleensä heikkoa paristoa. Kymmenen vuoden malleissa sama ääni voi kertoa, että laitteen käyttöikä on lopussa, jolloin pariston vaihto ei auta. Tulkinta löytyy käyttöohjeesta.
Palovaroitin on asunnon oma laite, eikä se ilmoita palosta kenellekään muulle. Hälytys- ja vartiointipalvelut sekä taloyhtiön kiinteät paloilmoitinjärjestelmät kuuluvat omiin erikoiskategorioihinsa, ja niiden huollosta vastaavat niihin erikoistuneet liikkeet.
UKK
Kuinka usein palovaroittimen paristo pitää vaihtaa?
Tavallinen 9 V alkaliparisto vaihdetaan kerran vuodessa. Vaihdettava litiumparisto kestää 3-5 vuotta. Kiinteää 10 vuoden paristoa ei vaihdeta, vaan koko varoitin uusitaan, kun paristo loppuu.
Mikä on palovaroittimen käyttöikä?
Valmistajat ilmoittavat käyttöiäksi yleensä enintään 10 vuotta valmistuspäivästä. Sen jälkeen anturin herkkyys voi heiketä, vaikka testinappi vielä toimisi.
Kuka vastaa palovaroittimen pariston vaihdosta kerrostalossa?
Paristokäyttöisistä varoittimista vastaa asunnon haltija, eli usein vuokralainen. Sähköverkkoon kytketyistä varoittimista vastaa rakennuksen omistaja. Epäselvissä tapauksissa tarkemman tiedon antaa oman alueen pelastuslaitos.
Muista valmistusvuosi, ei vain paristo
Pariston vaihtaminen on vain puolet palovaroittimen ylläpidosta. Tarkista laitteen pohjasta valmistusvuosi tänään, ja jos se on 2016 tai vanhempi, hanki tilalle uusi, mieluiten 10 vuoden litiumparistolla. Laitteisiin liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä Tukesin puoleen, taloyhtiön velvoitteista kannattaa kysyä pelastusviranomaiselta. Jos varoitin hälyttää ja asunnossa on savua tai tulta, poistu ulos ja soita hätänumeroon 112.