Asuntosprinklaus palvelutaloissa ja hoitokodeissa on yksi tehokkaimmista keinoista suojata asukkaita, jotka eivät pysty poistumaan tulipalossa omin avuin. Tämä artikkeli on tarkoitettu hoitokotien johtajille, palvelutalojen kiinteistöpäälliköille, taloyhtiöiden hallituksille ja kuntien tilapalveluille. Siinä käydään läpi, mitä asuntosprinklaus käytännössä tarkoittaa, milloin sitä edellytetään, miten laitteistoa huolletaan ja mitkä virheet näkyvät tarkastuksissa useimmin.
Hyöty on suora. Kun sprinkleri laukeaa jo alkuvaiheessa, palo pysyy usein yhdessä huoneessa ja savua syntyy vähemmän. Henkilökunta saa lisäaikaa siirtää asukkaat turvaan.
Miksi hoitolaitokset ovat paloturvallisuuden kannalta erityiskohteita
Tavallisessa kerrostalossa asukas herää palovaroittimen ääneen ja poistuu itse. Hoitokodissa tilanne on toinen. Asukas voi olla vuodepotilas, muistisairas tai kuulovammainen, tai hän voi käyttää rauhoittavaa lääkitystä. Yövuorossa voi olla yksi tai kaksi hoitajaa 15-20 asukasta kohden.
Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa hoitolaitosten, palvelutalojen ja tehostetun palveluasumisen yksiköiden toiminnanharjoittajan laatimaan poistumisturvallisuusselvityksen. Pelastusviranomainen arvioi selvityksen. Jos asukkaiden poistumista ei voida turvata riittävästi, pelastuslaitos voi edellyttää lisätoimenpiteitä. Käytännössä yleisin ratkaisu on automaattinen sammutuslaitteisto.
Uudisrakentamisessa ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) ohjaa sitä, milloin hoitolaitokseen tarvitaan automaattinen sammutuslaitteisto. Vanhoissa kohteissa vaatimus tulee usein vastaan peruskorjauksen tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä. Yleinen esimerkki on 1970-luvun vanhainkoti, joka muutetaan tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Oman kohteen vaatimukset kannattaa aina tarkistaa alueen pelastuslaitokselta, koska ratkaisu tehdään tapauskohtaisesti.
Mitä asuntosprinklaus tarkoittaa ja miten se eroaa tavallisesta sprinkleristä
Asuntosprinklaus on kevennetty sprinklerijärjestelmä, joka on suunniteltu ensisijaisesti henkilöturvallisuuden suojaamiseen. Teollisuuden ja varastojen sprinklerilaitteistot mitoitetaan pitkälti omaisuuden suojaamista varten. Asuntosprinklerin tehtävä on pitää huoneen olosuhteet hengissä selviytymisen kannalta siedettävinä niin kauan, että asukkaat ehditään pelastaa.
Teknisesti erot näkyvät kolmessa asiassa. Asuntosprinklerit ovat pikalaukeavia, eli lasiampulli reagoi lämpöön nopeammin kuin tavallisessa sprinklerissä. Mitoitus perustuu muutaman suuttimen samanaikaiseen toimintaan, joten vettä tarvitaan vähemmän. Usein kiinteistön oma vesijohtoverkko riittää, ja erillistä vesisäiliötä tai pumppua ei tarvita. Eurooppalainen standardi SFS-EN 16925 koskee nimenomaan asuntosprinklausjärjestelmiä.
Vaihtoehtona on vesisumujärjestelmä, esimerkiksi suomalaisen Marioffin HI-FOG. Vesisumu käyttää korkeaa painetta ja hyvin pieniä pisaroita, joten vettä kuluu vähemmän ja vesivahingot jäävät pienemmiksi. Ratkaisua käytetään erityisesti suojelluissa rakennuksissa, joissa putkitusta halutaan rajoittaa. Investointi on yleensä tavallista asuntosprinklausta suurempi.
Yleinen myytti: kaikki suuttimet laukeavat kerralla
Elokuvissa koko rakennuksen sprinklerit alkavat suihkuta samaan aikaan. Todellisuudessa jokainen suutin toimii itsenäisesti ja laukeaa vain, kun juuri sen kohdalla oleva lämpötila nousee laukeamisrajaan, tyypillisesti noin 68 °C:een. Hoitokodin palotilanteessa laukeaa useimmiten yksi suutin, joskus kaksi.
Toinen väärinkäsitys liittyy vesivahinkoihin. Sprinklerin vesimäärä on murto-osa siitä, mitä palokunta joutuu käyttämään täysin kehittyneen huonepalon sammuttamiseen. Lisäksi palokunta käyttää vettä vasta minuutteja myöhemmin. Aiheettomat laukeamiset ovat harvinaisia, ja niiden syyt tunnetaan hyvin. Niitä käsitellään tarkemmin artikkelissa sprinklerin laukeamisen syistä.
Kolmas myytti on se, että sprinkleri korvaisi muun paloturvallisuuden. Näin ei ole. Käsisammuttimet, sammutinpeitteet, paloilmaisinjärjestelmä ja henkilökunnan koulutus tarvitaan edelleen. Hälytysjärjestelmät ja vartiointipalvelut ovat oma erikoisalansa, mutta niidenkin pitää toimia yhdessä sprinklerin kanssa.
Asuntosprinklauksen huolto ja tarkastukset käytännössä
Automaattinen sammutuslaitteisto on pelastustoimen laite. Sen kunnossapito on kiinteistön omistajan tai haltijan lakisääteinen velvollisuus. Laitteistolle tehdään käyttöönottotarkastus ja määräaikaistarkastuksia. Ne tekee Tukesin hyväksymä tarkastuslaitos, ja tarkastusväli määräytyy laitteiston tyypin mukaan. Väli on kirjattu laitteiston huolto-ohjelmaan.
Määräaikaistarkastusten välissä tehdään omia tarkistuksia. Kokenut kiinteistönhoitaja käy tyypillisesti nämä läpi:
– paineiden luku venttiilikeskuksesta ja kirjaus huoltokirjaan viikoittain
– pääsulkuventtiilin asennon ja sinetin tarkistus
– hälytyksen koestus sovitusti esimerkiksi kuukausittain
– suuttimien silmämääräinen tarkastus: ei maalia, pölyä, vaurioita eikä esteitä
– kylmien tilojen, kuten ullakoiden ja tuulikaappien, jäätymissuojauksen tarkistus ennen talvea
Huoltoyhtiön tekemä vuosihuolto on eri asia kuin tarkastuslaitoksen määräaikaistarkastus. Hyvä aikataulupohja löytyy artikkelista sprinklerijärjestelmän huollon aikataulusta.
Käsisammuttimet kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Hoitokodin lämpimissä sisätiloissa ne tarkastetaan vuoden välein, ja viileämmissä tiloissa kuten varastoissa ja autokatoksissa kahden vuoden välein. Lisäksi määräaikaishuolto tehdään 5 ja 10 vuoden välein. Hoitoyksikön käytävillä 6 kg:n nestesammutin tai vaahtosammutin on hoitajalle usein jauhesammutinta parempi valinta, koska jauhe heikentää näkyvyyttä ja ärsyttää hengitysteitä ahtaissa tiloissa. Tarkemmat välit on koottu artikkeliin sammuttimien tarkastus- ja huoltoväleistä.
Yleisimmät virheet hoitokotien sprinklerikohteissa
Tarkastuksissa havaitut puutteet toistuvat kohteesta toiseen. Ensimmäinen on tavaran pinoaminen suuttimien alle. Varastohuoneessa vaippalaatikot nostetaan kattoon asti, ja suutin jää laatikoiden väliin. Vesi ei silloin pääse leviämään. Suuttimen alle pitää jättää vapaata tilaa noin puoli metriä.
Toinen virhe liittyy remontteihin. Maalari suojaa tai maalaa suuttimet, ja putkiasentaja sulkee venttiilin eikä avaa sitä uudelleen. Laitteisto voi olla viikkoja pois käytöstä ilman, että kukaan huomaa. Ammattilainen aloittaa jokaisen remontin jälkitarkastuksen venttiilikeskuksesta.
Kolmas on poikkeustilanteiden ilmoittamatta jättäminen. Jos sammutuslaitteisto on pois käytöstä huollon tai vian takia, siitä pitää tiedottaa henkilökunnalle ja tarvittaessa pelastuslaitokselle. Lisäksi tarvitaan korvaavat järjestelyt, kuten tehostettu palovartiointi.
Käytännön esimerkki: yöhoitaja huomaa, että käytävän suuttimesta tippuu vettä. Hän sulkee vahingossa koko rakennuksen pääventtiilin, koska ei tiedä, mikä venttiili ohjaa mitäkin osastoa. Selkeät venttiilikyltit ja lyhyt perehdytys estävät tämän.
UKK
Pitääkö jokaiseen palvelutaloon asentaa asuntosprinklaus?
Ei automaattisesti. Vaatimus riippuu rakennuksen käyttötavasta, asukkaiden toimintakyvystä, poistumisturvallisuusselvityksestä ja rakennusluvasta. Pelastuslaitos arvioi tilanteen kohdekohtaisesti, joten oman kohteen vaatimukset kannattaa kysyä sieltä.
Riittääkö sprinkleri, jos hoitokodissa on myös käsisammuttimet?
Ei. Sprinkleri ja käsisammuttimet täydentävät toisiaan. Alkusammutus käsisammuttimella tai sammutinpeitteellä on usein nopein tapa tukahduttaa pieni palo, ja sprinkleri toimii silloin, kun alkusammutus ei onnistu tai palo syttyy huomaamatta. Tulipalossa soita aina hätänumeroon 112.
Kuka saa huoltaa asuntosprinklausjärjestelmää?
Asennus- ja huoltotyöt tekee sprinkleriliike, jolla on vaadittava pätevyys. Määräaikaistarkastukset tekee Tukesin hyväksymä tarkastuslaitos. Kiinteistön oma henkilöstö tekee vain huolto-ohjelmaan kirjatut omavalvontatarkistukset.
Lopuksi: sprinkleri toimii vain, jos sitä ylläpidetään
Asuntosprinklaus ostaa hoitokodissa sitä, mitä siellä on vähiten: aikaa. Laitteisto toimii kuitenkin vain, jos venttiilit ovat auki, suuttimien edessä ei ole esteitä ja määräaikaistarkastukset on tehty ajallaan. Kannattaa nimetä yksi vastuuhenkilö, joka seuraa huoltokirjaa, ja käydä venttiilikeskuksen toiminta läpi henkilökunnan kanssa kerran vuodessa paloturvakoulutuksen yhteydessä. Kohdekohtaisissa vaatimuksissa oikea taho on oman alueen pelastuslaitos.