Taloyhtiön pelastussuunnitelma on asiakirja, jonka moni hallitus löytää vasta pelastuslaitoksen palotarkastuksessa, kun tarkastaja kysyy sitä ensimmäisenä. Tämä artikkeli on taloyhtiön hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja turvallisuusvastaaville. Siinä käydään läpi, kuka pelastussuunnitelman taloyhtiölle laatii, mitä siinä pitää olla ja milloin se on päivitettävä. Kun asiakirja on kunnossa, palotarkastus menee sujuvasti ja asukkaat tietävät, miten hätätilanteessa toimitaan.
Milloin taloyhtiöllä pitää olla pelastussuunnitelma
Velvoite perustuu pelastuslain (379/2011) 15 §:ään ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/2011). Pelastussuunnitelma vaaditaan asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuntoa. Käytännössä se koskee siis lähes jokaista kerrostaloyhtiötä ja useimpia rivitaloyhtiöitä.
Suunnitelma ei ole vapaaehtoinen hyvä käytäntö. Se on lakisääteinen velvoite samaan tapaan kuin käsisammuttimien määräaikaistarkastukset ja palovaroittimet. Lain asettamat yleiset vaatimukset on koottu artikkeliin taloyhtiön paloturvavaatimukset.
Poikkeuksia on vähän. Paritalo tai kahden asunnon yhtiö ei kuulu asetuksen piiriin. Jos samassa kiinteistössä toimii kuitenkin esimerkiksi ravintola tai liiketila, jossa käsitellään tulenarkoja aineita, pelastuslaitos voi edellyttää lisäselvityksiä. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kysyä suoraan oman alueen pelastuslaitokselta.
Kuka pelastussuunnitelman laatii
Lain mukaan vastuu on rakennuksen omistajalla ja haltijalla. Taloyhtiössä se tarkoittaa hallitusta. Hallitus voi teettää asiakirjan isännöitsijällä, paloturvallisuuskonsultilla tai omalla turvallisuushenkilöllä, mutta vastuu ei siirry tekijän mukana.
Laatijalle ei ole säädetty muodollista pätevyysvaatimusta. Asiakirja pitää silti tehdä huolellisesti ja niin, että se vastaa juuri kyseisen rakennuksen olosuhteita. Netistä ladattu pohja, johon on vaihdettu vain osoite, ei täytä vaatimusta.
Vaihtoehtoja on käytännössä kolme. Hallitus tai turvallisuushenkilö voi tehdä suunnitelman itse SPEKin tai pelastuslaitosten julkaisemien mallipohjien avulla, jolloin kustannuksia ei juuri synny. Isännöintitoimisto tekee suunnitelman usein lisäpalveluna. Ulkopuolinen paloturvallisuuskonsultti laatii perusteellisemman asiakirjan, ja hinta keskikokoiselle kerrostalolle on tyypillisesti 300-900 € kohteen koon ja lähtötietojen mukaan.
Itse tekeminen sopii pieneen rivitaloyhtiöön, jossa ei ole väestönsuojaa eikä liiketiloja. Kun mukana on autohalli, väestönsuoja, savunpoistojärjestelmä tai useita portaita, ulkopuolinen asiantuntija säästää yleensä aikaa ja vähentää virheitä.
Mitä taloyhtiön pelastussuunnitelmaan kuuluu
Asetus määrittelee sisällön melko yleisellä tasolla. Pelastuslaitokset ja tarkastajat odottavat kuitenkin käytännössä samoja perusasioita:
– Vaarojen ja riskien arviointi: tulipalo, vesivahinko, sähkökatko, kaasuvuoto, myrsky ja tilat, joihin varastoidaan palavaa tavaraa
– Turvallisuusjärjestelyt: sammuttimien ja sammutuspeitteiden sijainnit, palo-ovet, savunpoisto, paloposti ja hätäpoistumistiet
– Toimintaohjeet tulipaloon, vuotoon, tapaturmaan ja väestönsuojeluun
– Väestönsuoja: paikat, käyttöönotto 72 tunnissa ja vastuuhenkilöt
– Asukkaiden tiedottaminen: miten ja milloin ohjeet jaetaan
Kokenut laatija aloittaa kiertämällä rakennuksen. Ullakko, kellarin varastot, autotallit ja pihan jäteaitaus tarkistetaan paikan päällä, koska paperilla oleva pohjapiirros ei kerro, onko rappukäytävään kertynyt lastenvaunuja tai onko kellarikomeroon jätetty bensakanistereita. Suomen puurakentamisperinne näkyy erityisesti 1950-1970-lukujen rivitaloissa, joissa yhteiset ullakot ja puurakenteiset varastot nostavat palokuormaa. Arvio kannattaa kirjoittaa auki juuri niiden kohdalla.
Hälytysjärjestelmät ja vartiointipalvelut ovat omia erikoisaloja. Ne mainitaan suunnitelmassa, jos niitä on, mutta niiden suunnittelu kuuluu alan omille toimijoille.
Pelastussuunnitelman päivitys – milloin ja miten
Laki ei määrää päivitykselle kiinteää väliä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla, eli se päivitetään aina, kun olosuhteet muuttuvat. Käytännössä päivitys tarvitaan esimerkiksi näissä tilanteissa:
Kun isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja tai turvallisuushenkilö vaihtuu, yhteystiedot on korjattava heti. Remontin jälkeen tarkistetaan kaikki muutokset: linjasaneeraus, ullakon rakentaminen asunnoiksi tai uusi sähköautojen latausjärjestelmä vaikuttavat poistumisteihin ja riskiarvioon. Myös palotarkastuksen jälkeen pelastusviranomaisen korjausmääräykset kirjataan suunnitelmaan.
Ammattilainen suosittelee kevyttä tarkistusta kerran vuodessa, esimerkiksi kevään hallituksen kokouksessa ennen yhtiökokousta. Samalla on helppo käydä läpi, ovatko sammuttimet tarkastettu. Lämpimissä sisätiloissa olevat käsisammuttimet tarkastetaan vuoden välein ja viileissä tiloissa, kuten autotalleissa, kahden vuoden välein. Sen lisäksi tulevat 5 ja 10 vuoden määräaikaishuollot. Perusteellisempi läpikäynti 3-5 vuoden välein pitää asiakirjan käyttökelpoisena.
Yleisimmät virheet ja yksi sitkeä myytti
Sitkein myytti on, että pelastussuunnitelma tehdään kerran ja se riittää. Palotarkastuksissa löytyy edelleen suunnitelmia, joissa yhteyshenkilönä on vuosia sitten pois muuttanut hallituksen jäsen tai väestönsuojan vastuuhenkilö, joka ei edes tiedä tehtävästään. Vanhentunut suunnitelma on käytännössä yhtä hyödytön kuin puuttuva.
Toinen tyypillinen virhe on, että suunnitelma on olemassa mutta asukkaat eivät ole koskaan nähneet sitä. Laki edellyttää, että asukkaille tiedotetaan turvallisuusohjeista. Tiivistetty versio kannattaa jakaa jokaiseen asuntoon ja kiinnittää ilmoitustaululle. Käytännön keinoja on käsitelty artikkelissa asukkaiden tiedotus paloturva-asioista.
Kolmas virhe on liian yleinen sisältö. ”Käytä sammutinta” ei ohjeena riitä, jos asukas ei tiedä, onko rappukäytävän sammutin 6 kg:n jauhesammutin vai nestesammutin ja missä kerroksessa se on. Konkreettiset sijainnit, pohjapiirros ja kuvat tekevät ohjeesta käyttökelpoisen.
Tyypillinen tilanne on tamperelainen 1970-luvun kerrostalo, jossa palotarkastaja huomaa, että pelastussuunnitelma on vuodelta 2012 ja kellarin väestönsuoja on täynnä asukkaiden tavaraa. Korjauskehotus tulee kirjallisena määräaikoineen. Lisätietoa tarkastuksen kulusta on artikkelissa taloyhtiön palotarkastus.
UKK
Pitääkö pelastussuunnitelma toimittaa pelastuslaitokselle?
Tavallisessa asuinkerrostalossa ei yleensä tarvitse, mutta asiakirja on esitettävä palotarkastuksessa. Tietyistä kohteista, kuten hoitolaitoksista, suunnitelma toimitetaan pelastuslaitokselle. Oman alueen pelastuslaitos kertoo, mitä teidän kohteeltanne edellytetään.
Kuinka usein pelastussuunnitelma pitää päivittää?
Laissa ei ole kiinteää väliä. Suunnitelma päivitetään aina, kun henkilöt, rakenteet tai riskit muuttuvat, ja vuosittainen tarkistus on hyvä käytäntö.
Onko turvallisuushenkilön nimeäminen pakollista?
Ei ole, mutta sitä suositellaan. Nimetty henkilö huolehtii siitä, että suunnitelma, sammuttimien tarkastukset ja asukasohjeet pysyvät ajan tasalla.
Muistilista hallitukselle
Selvittäkää ensin, missä pelastussuunnitelma on ja milloin sitä on viimeksi päivitetty. Jos yhteystiedot, väestönsuojan vastuuhenkilö tai remonttien jälkeiset muutokset puuttuvat, päivitys kannattaa tehdä ennen seuraavaa palotarkastusta. Jakakaa asukkaille tiivistetty ohje ja kirjatkaa sammuttimien tarkastusajat samaan asiakirjaan.
Tulipalossa ensimmäinen toimenpide on aina soittaa hätänumeroon 112. Pelastussuunnitelman tehtävä on varmistaa, että kaikki tietävät sitä ennen ja sen jälkeen, mitä tehdä.